Konstruktiokielioppi

Konstruktiokielioppi eli rakennelmakielioppi on kognitiiviseen kielitieteeseen sekä evoluutiokielitieteeseen liittyvä kielen sosiobiologinen^[1] kuvaustapa. Konstruktiokieliopissa kielen katsotaan muodostuvan muodosta ja merkityksestä. Muotoon lasketaan kuuluviksi lauseopilliset, muoto-opilliset ja prosodiset kuviot ja merkitykseen puolestaan merkitysoppi, pragmatiikka sekä diskurssirakenne. Kielioppia pidetään tässä näkökulmassa limittäisten ja toisiaan täydentävien kuvioiden mutkikkaina verkostoina.^[2] Konstruktiokielioppi ei katso perinteisen näkemyksen mukaista kielioppia sääntöineen olevan olemassakaan, vaan tarkastelun alla oleva ilmiö on konstruktioiden joukko tai populaatio. Yksittäiset konstruktiot ovat valikoitumisen yksiköitä, joiden kyky sopeutua kielijärjestelmään vaikuttaa niiden eloonjäämiseen pitkällä aikavälillä.^[3]

Konstruktiokieliopin kannattajien ajatuksena on, etteivät kieli ja kulttuuri ole ihmisten suunnittelemia vaan niin sanottuja emergenttejä eli itsestään rakentuvia ilmiöitä, jotka ovat rinnastettavissa lajien kehitykseen^[1][4][5][6] tai luonnossa esiintyviin rakennelmiin kuten yhdyskuntahyönteisten pesiin^[7]. Siihen liittyy olennaisesti kognitiivisen kielitieteen käsitteitä, jotka pyrkivät eri tavoin perustelemaan, miksi ihmisen järkiperäinen ja luova toiminta on automaattista eikä suunniteltua.^[8]

1. ↑ ^{a b} Croft, William (2006). "The relevance of an evolutionary model to historical linguistics", Competing Models of Linguistic Change: Evolution and Beyond. John Benjamins, 91–132. DOI:10.1075/cilt.279.08cro. 
2. ↑ Construction Grammar 8.6.2020. John Benjamins Publishing Company.
3. ↑ (2016) Creating Language: Integrating Evolution, Acquisition, and Processing. MIT Press. ISBN 9780262334785. 
4. ↑ "Language is a Complex Adaptive System: Position Paper" (2009). Language Learning 59 (1): 1–26. doi:10.1111/j.1467-9922.2009.00533.x. 
5. ↑ "Complex Adaptive Systems and the Origins of Adaptive Structure: What Experiments Can Tell Us" (2009). Language Learning 59 (1): 187–205. doi:10.1111/j.1467-9922.2009.00540.x. 
6. ↑ MacWhinney, Brian (2015). "Introduction – language emergence", Handbook of Language Emergence. Wiley, 1–31. ISBN 9781118346136. 
7. ↑ Dahl, Östen (2004). The Growth and Maintenance of Linguistic Complexity. John Benjamins. ISBN 9781588115546. 
8. ↑ (1999) Philosophy in the Flesh : the Embodied Mind and its Challenge to Western Thought. Basic Books. ISBN 0465056733.